false

"Konbyen tan yon moun ka pase chita oubyen kouche ki vin danjere pou sante li?

Gason k ap travay nan yon biwo kanpe
/content/dam/unified-xwalk/cf/providers/3010471

Rekòmandasyon yo se fè 150 minit aktivite fizik modere oswa entans chak semèn pou diminye risk maladi kadyovaskilè (CV). Men, rekòmandasyon yo poko klè sou fason mank aktivite fizik ka afekte sante kè ou.

Nouvo rechèch Mass General Brigham montre si ou pase plis pase 10.6 èdtan pa jou chita oswa san anpil mouvman, risk ou ogmante pou fibrilasyon atriyal (AFib), kriz kadyak, ensifizans kadyak ak lanmò ki gen rapò ak maladi kadyovaskilè (CV). Etid la, ki te pibliye nan Journal of the American College of Cardiology, te jwenn sa te vre menm pou moun ki fè kantite egzèsis yo rekòmande chak semèn nan.

« Anpil moun pase anpil èdtan chak jou ap fè aktivite ki mande yo rete chita oswa san anpil mouvman. Nou te vle konnen si fè egzèsis ka anile efè tan moun pase chita oswa san anpil mouvman », se sa Shaan Khurshid, MD, MPH di. Li se yon espesyalis nan ritm kè nan Mass General Brigham ki pran swen pasyan nan Massachusetts General Hospital. « An jeneral, rezilta nou yo montre li enpòtan pou evite pase twòp tan chita, paske sa ede pwoteje sante kadyovaskilè ou, kit ou fè aktivite fizik regilyèman kit ou pa fè sa. »

Konbyen tan pifò moun pase chita oswa san anpil mouvman?

Doktè. "Khurshid fèk fini yon etid ki te gen ladan l prèske 90,000 moun ki te mete aparèy nan ponyèt yo pou mezire aktivite fizik yo pandan yon semèn." "Chèchè yo te kolekte done sou kantite tan ak entansite egzèsis yo, ansanm ak tan moun yo pase nan aktivite sedantè." "Tan sedantè vle di nenpòt peryòd pandan ou reveye kote ou rete chita, apiye oswa kouche, pandan kò ou ap depanse yon ti kantite enèji sèlman." Dòmi ak peryòd kote moun nan kanpe pa t konsidere kòm tan sedantè.

Kantite mwayèn tan sedantè a te 9.4 èdtan pa jou. Chèchè yo te divize patisipan yo an 4 gwoup egal:

  • Gwoup ki te pase plis tan chita oswa san anpil mouvman an te gen yon mwayèn ki depase 10.6 èdtan pa jou.
  • Gwoup ki te suiv la te varye ant 9.5 ak 10.6 èdtan pa jou.
  • Yon lòt gwoup te varye ant 8.2 ak 9.4 èdtan pa jou.
  • Gwoup ki te gen mwens tan sedantè a te gen yon mwayèn ki te mwens pase 8.2 èdtan pa jou.

« 10.6 èdtan sanble anpil. Men, si ou panse ak yon moun ki gen yon travay biwo epi ki gade yon ti televizyon nan aswè, sa akimile byen vit, » se sa Doktè Khurshid di. « Estimasyon Ozetazini yo montre yon mwayèn 9.5 èdtan pa jou. Donk, 10.6 èdtan depase mwayèn nan, men kantite tan sa a reprezante sa anpil moun fè. »

Efè tan sedantè sou risk kadyovaskilè

Etid la te evalye tou konbyen moun ki te fè fas ak kat pwoblèm kadyovaskilè espesifik pandan 8 ane ki te vin apre yo. Li te jwenn moun nan kategori ki te pase plis tan san anpil mouvman an (plis pase 10.6 èdtan) te gen plis risk pou yo devlope kat gwo pwoblèm kè:

  1. Fibrilasyon atriyal (AFib): Fibrilasyon atriyal se youn nan kalite batman kè iregilye ki pi komen; yo rele sa aritmi tou. Fibrilasyon atriyal ka lakòz boul san, konjesyon serebral, ensifizans kadyak ak lòt konplikasyon.
  2. Ensifizans kadyak: Nan ensifizans kadyak, kè a pa travay jan li ta dwe. Twoub la ka anpeche rès kò a jwenn oksijèn li bezwen an.
  3. Enfaktis myokad (kriz kadyak): Ijans medikal sa a rive lè sikilasyon san ki prale nan kè a bloke, sa ki anpeche kè a jwenn ase oksijèn.
  4. Mòtalite kadyovaskilè: Etid la te egzamine tou konbyen moun ki te mouri akoz pwoblèm ki gen rapò ak kè.

Rezilta yo te patikilyèman klè pou ensifizans kadyak ak lanmò kadyovaskilè. "Moun ki te pi sedantè yo te gen yon ogmantasyon risk 40% ak 60%, respektivman." Plis yon moun te depase limit 10.6 èdtan an souvan nan yon semèn, se plis risk li te genyen pou kat pwoblèm kadyovaskilè sa yo.

Fè aktivite fizik ede, men li pa konplètman efase risk ki genyen lè yon moun pase twòp tan chita oswa san anpil mouvman. Donk, menm si ou fè aktivite fizik, li toujou enpòtan pou ou pase mwens tan chita oswa san anpil mouvman.

Shaan S. Khurshid, MD, MPH

  • Cardiac Electrophysiologist, Mass General Brigham

Chita twòp afekte sante kè a menm lè ou fè kantite egzèsis direktiv yo rekòmande a.

Sa ki enteresan, pase anpil tan san anpil mouvman te ogmante risk pwoblèm kè menm lakay moun ki te fè kantite egzèsis yo rekòmande chak semèn nan.

« Fè aktivite fizik ede, men sa pa elimine tout risk ki genyen lè ou pase twòp tan chita oswa san anpil mouvman. Donk, menm si ou fè aktivite fizik, li toujou enpòtan pou ou pase mwens tan chita oswa san anpil mouvman », se sa Doktè Kurshid eksplike.

Li te mete aksan sou yon pwen: ranplase tan ou pase chita oswa san anpil mouvman ak nenpòt lòt aktivite diminye risk la.

« Nou te etidye moun ki te pase plis tan chita oswa san anpil mouvman yo. Nou te analize kijan risk yo t ap chanje si yo te ranplase tan sa a ak nenpòt lòt aktivite. Menm si yo te jis chanje l pou yon aktivite ki lejè. Nenpòt bagay eksepte rete sedantè—mache, kanpe, fondamantalman fè nenpòt bagay », Doktè Khurshid di. « Nou te wè yon risk ki pi ba pou ensifizans kadyak ak lanmò kadyovaskilè. Donk, si ou ka entegre sa nan jounen w, etid nou an sijere sa ap ede diminye risk ou. »

Doktè. "Khurshid espere ke rezilta sa yo pral motive moun yo fè ti chanjman epi adopte konpòtman ki an sante nan nenpòt fason ki mache pou yo." Li te fèk fini yon etid, ki te pibliye nan Circulation, ki montre moun ki fè egzèsis sitou nan wikenn gen anpil mwens risk pou yo devlope 264 maladi pase moun ki pa aktif. Etid la montre si ou fè aktivite fizik pandan pi lontan sou 1 oswa 2 jou pa semèn, sa ba ou menm benefis ak lè ou fè aktivite fizik pandan tout semèn nan.

primary
internal
"Aprann plis sou swen kè ak swen vaskilè."
/content/unified-xwalk/ht/services/heart-vascular